Kelan maksuttomissa kuntoutuksissa koko perhe saa vertaistukea ja uusia keinoja arkeen

Asiantuntija-artikkeliLasten yksilökuntoutusSopeutumisvalmennuskurssit

Kelan maksuttomissa kuntoutuksissa koko perhe saa vertaistukea ja uusia keinoja arkeen. Kuntoutusjakso on myös lepohetki arjen pyörityksestä kylpylähotelliympäristössä.

Kelan sopeutumisvalmennuskursseilla ja yksilökuntoutuksissa pääsee kohtaamaan muita samassa tilanteessa olevia vanhempia ja lapsia. Coronarialla työskentelevän toimintaterapeutti ja kuntoutuksen ohjaaja Tuula Mattilan mukaan arvokkainta sisältöä sopeutumisvalmennuskursseilla on saada keinoja arkeen, vertaistuki ja perheenä yhdessä vietetty aika pois arjen kiireistä hotelliympäristössä.

Mitä yksilökuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit ovat ja miten niille pääsee?

Perheille ja erilaisilla diagnooseilla oleville lapsille järjestetään noin viikon mittaisia sopeutumisvalmennuskursseja, joiden tarkoituksena on antaa perheille ajankohtaista tietoa lapsen diagnoosista tai sairaudesta, ja tarjota vertaistukea uudessa elämäntilanteessa. Myös sisarukset pääsevät mukaan kurssille.

”Kurssilla vanhemmat saavat pohtia asioita asiantuntijoiden kanssa omassa ryhmässään ja samaan aikaan lapsille on järjestetty omissa ryhmissään ikätasoista toimintaa, jossa erilaisia asioita harjoitellaan esimerkiksi leikkien ja pelien avulla”, kertoo Mattila.

Sopeutumisvalmennuksen sijasta lääkäri voi suositella perheelle ja lapselle myös Kelan moniammatillista yksilökuntoutusta.

”Yksilökuntoutuksessa rakenne on samantyyppinen kuin sopeutumisvalmennuksessa, mutta kuntoutuksen sisältöä yksilöllistetään perheen ja lapsen tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Yleensä lapsen diagnoosin saamisen jälkeen käydään ensimmäiseksi sopeutumisvalmennus, jonka jälkeen myöhemmin hakeudutaan yksilökuntoutukseen, joka on yleensä pidempikestoinen.”

Kaikki Kelan kuntoutukset ovat maksuttomia asiakkaalle ja myös matkoista on mahdollista saada korvausta.

”Kuntoutukset järjestetään pääosin kylpylähotelliympäristössä, joten ne ovat samalla myös lomaa arjesta koko perheelle. Jaksoa kannattaa ehdottaa omalle lääkärille, joka voi tehdä suosituksen Kelaa varten.”

Mitä siellä tehdään?

Sopeutumisvalmennuskursseilla pääosassa on erityisesti vertaistuki, jota on mahdollista saada toisilta samassa tilanteessa olevilta perheiltä. Sopeutumisvalmennuksessa jaetaan myös paljon käytännön tietoa lapsen diagnoosiin tai sairauteen liittyen.

”Vanhemmat pääsevät rauhassa käsittelemään tilannettaan toisten vanhempien ja ammattilaisten kanssa. Lisäksi eri alojen asiantuntijat käyvät tekemässä alustuksia esimerkiksi sosiaalietuuksista ja koulun aloituksesta.”

Kursseilla pyritään luomaan rauhalliset puitteet kaikille, ja siksi vanhempien ryhmien ajaksi lapsille ja heidän sisaruksilleen on järjestetty omaa ikätasoista tekemistä.

”Lasten omissa ryhmissä leikki on pääasiassa, mutta niissä voidaan harjoitella myös esimerkiksi tunnesäätelyyn, toiminnanohjaukseen ja motoriikkaan liittyviä asioita. Lapset viihtyvät omissa ryhmissään hyvin ja jos oikein kova ikävä iskee, niin paikalle voidaan soittaa jompikumpi vanhemmista.”

Perheen yhteinen tekeminen on kursseilla suuressa osassa. Perheille järjestetään yhteistä tekemistä ja retkiä esimerkiksi sisäleikkipuistoon tai ulkoilemaan. Yhdessä voidaan myös miettiä vaikkapa tunteisiin liittyviä asioita ja miettiä, millaisia haasteita kotona on ja miten niitä voisi ratkoa.

Annetaan toivoa toisillemme

Uudessa elämäntilanteessa vanhemmat voivat kokea helposti olevansa yksin. Mattilan mukaan erityisesti sopeutumisvalmennuksessa vertaistuen merkitys on vanhemmille suuri. Myös lapsen oloa voi helpottaa nähdä muita lapsia samanlaisessa tilanteessa.

”Kuntoutuksessa on mahdollista kohdata muita vanhempia, joilla on saattanut olla samoja ongelmia, kuin omassa perheessä on. Voi olla myös, että vanhemmat ovat jo ratkoneet samoja ongelmia ja voivat antaa vinkkejä ja keinoja arjen haasteisiin.”

”Vertaistuki on sellainen asia, josta vanhemmat sanovat joka kerta, että sitä ei voi olla liikaa. Kohtaamalla toinen toisiaan vanhemmat voivat antaa toivoa toisilleen.”

Kuntoutus on miniloma arjen keskellä

Arjen keskeltä pois lähtemisellä on suuri merkitys. Mattilan mukaan perheet tulevat mielellään majoituksen sisältäviin kuntoutuksiin.

”Kun ei tarvitse huolehtia ruuanlaitosta, siivouksesta tai muusta arjen pyörityksestä, jää enemmän aikaa rauhoittua ja viettää aikaa perheenä. Vanhemmat kokevat, että kerrankin saa rauhassa pohtia lapsen asioita ilman arjen säätämistä.”

”Yleensä pohdittavat asiat voivat olla hyvin konkreettisiakin, kuten läksyasioita tai sitä, miten sujuvasti kotoa päästään aamulla lähtemään.”

Myös lapset nauttivat päästessään uuteen ympäristöön.

”Paljon saamme palautteita suoraan lapsilta ja palautteissa korostuu se, kuinka kivaa on ollut saada uusia kavereita ja päästä uimaan. Miniloma pois arjen keskeltä tekee hyvää niin lapsille kuin vanhemmille.”

Lasten ja nuorten yleis- ja neurologinen yksilökuntoutus

  • Yksilökuntoutus on tarkoitettu alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille, joilla on neurologinen tai neuropsykiatrinen diagnoosi, tai jokin muu kehityksellinen sairaus tai vamma.
  • Kuntoutukseen osallistuu myös lapsen tai nuoren perhe.
  • Kuntoutus järjestetään rentouttavissa kylpylähotelli puitteissa sisältäen majoituksen ja ruokailut.
  • Kelan palveluna kuntoutus on perheille maksutonta.
  • Kuntoutuksesta perhe saa lapsen tai nuoren kasvuun liittyvää tietoa, konkreettisia keinoja helpottamaan perheen arkea ja tukemaan lasta koulussa tai päiväkodissa.

Lue lisää yksilökuntoutuksesta