Tules- ja reumasairaan kivut hallintaan yksilökuntoutuksessa

Medifamilia järjestää Kelan kustantamaa moniammatillista yksilökuntoutusta tules- ja reumasairaille aikuisille. Kuntoutukseen osallistuvilla asiakkailla on oireina pitkittynyt tuki- ja liikuntaelinsairaus tai reumasairaus.

Fysioterapeutti Jenni Ylipellon mukaan asiakkailla on yleensä paljon kipuja: ”Kuntoutuksessa pyritään tuomaan asiakkaalle tietoa ja keinoja kipujen hallintaan. Useimmat kuntoutujat ovat siirtymässä eläkkeelle, mutta heiltä löytyy kuitenkin halu pysyä vielä työelämässä.”

Kurssille osallistuu kuitenkin monen ikäisiä ihmisiä. ”Yleensä keski-ikä meidän kursseillamme on 40–65 ikävuoden välillä, mutta mukana on ollut myös parikymppisiä kuntoutujia. Vanhin on ollut jopa 85-vuotias”, Ylipelto kertoo.

Medifamilia järjestää tules- ja reumasairaan moniammatillista yksilökuntoutusta Oulussa, Nokialla ja Hyvinkäällä. Kuntoutus jakautuu kolmeen viiden päivän jaksoon ja siihen sisältyy tarvittaessa asiakkaalle maksuton majoitus hotellipuitteissa.

Yhdelle kuntoutusviikolle on mahdollista ottaa mukaan myös läheinen, sillä tavoitteena on tarjota tukea myös omaiselle häntä askarruttaviin kysymyksiin läheisensä kuntoutukseen tai sairauteen liittyen. Läheinen saa kerätä myös itselleen voimavaroja kuntoutusviikon aikana. Kuntoutusviikko on läheiselle maksuton ja siihen on mahdollista hakea kuntoutusrahaa.

Kun kipu on alkanut hallita elämää

Kuntoutukseen hakeutuessa asiakkailla on hyvin moninaisia haasteita. ”Lähes poikkeuksetta kipu hallitsee arjessa paljon ja asiakas on joutunut jättämään asioita sen vuoksi tekemättä. Myös puoliso tai läheiset joutuvat auttamaan arjessa selviytymisessä paljon. Tilanne voi olla myös sellainen, että töissä ei pysty tekemään asioita enää samalla tavalla kuin aikaisemmin”, Ylipelto sanoo.

Tyypillisimmäksi kipuoireeksi Ylipelto kertoo erilaiset selkäkivut. ”Monesti sairaus ja kivut alkavat estämään itselle mielekkäiden asioiden tekemistä ja asiakas havahtuu siihen. Kuntoutukseen hakeudutaan sen vuoksi, ettei tarvitsisi enempää luopua itselle mielekkäistä asioista.”

Usein kivut halutaan kuntoutukseen tullessa pois, mutta Ylipellon mukaan niitä harvemmin voi sormia napsauttamalla poistaa. ”Asiakkaiden kanssa lähdetään aina pienistä asioista liikkeelle, eikä tavoitella mitään maratonkuntoa. Aktiivisuutta pyritään lisäämään pienillä asioilla.” Kuntoutuksessa jokaiselle asiakkaalle tehdään 5-portainen suunnitelma, kuinka arkiliikuntaa saadaan lisättyä.

Muutos ja tavoitteet lähtevät asiakkaan omasta halusta

Kuntoutuksen alussa kartoitetaan asiakkaan tavoitteet, mitä kuntoutuksella halutaan saavuttaa. ”Muutos arkeen lähtee kuntoutujan omasta tarpeesta ja halusta, koska se motivoi asiakasta eniten muutokseen. Pyrimme siihen, että asiakas ilmaisee itse oman tavoitteensa kuntoutukselle”, Ylipelto sanoo.

Kurssille tullessa moni mainitsee tavoitteekseen painonpudotuksen. Ylipelto toteaa painonpudotuksen olevan kuitenkin hyvä kylkiäinen, joka tulee liikunnan ja terveellisten elämäntapojen lisäyksen ohella. ”Kuntoutusjaksolla käydään paljon keskustelua ja ajatusten herättelyä asiakkaiden kanssa, jotta jokainen löytäisi oman motivaationsa haluttujen tavoitteiden toteuttamiseen. ”

Tavoitteet voivat myös liittyä terveempiin elintapoihin tai siihen, että kotoa poistuttaisiin enemmän ihmisten ilmoille. ”Asiakkaan kanssa voidaan asettaa tavoitteeksi esimerkiksi, että käydään kaupassa kerran viikossa tai tavoite voi olla ottaa yhteyttä oman paikkakunnan mielenterveyspalveluihin ja selvittää, kuinka pääsee palveluiden piiriin. Jollakin tavoitteena voi olla sekin, että pitää yhteyttä yllä omiin ystäviin.”

Kuntoutuksen sisältö

Kuntoutusjakso jakautuu kolmeen viiden päivän jaksoon. Yhdellä kuntoutusjaksolla on mukana kahdeksan kuntoutujaa ja heidän mahdolliset läheisensä. ”Tavoitteena on, että samat kuntoutujat olisivat mukana jokaisella jaksolla, jotta pystytään luomaan mahdollisimman tuttu ja turvallinen ilmapiiri. Tutun porukan kanssa uskalletaan jakaa omia kokemuksia, ja kaikki saavat mahdollisimman paljon vertaistukea toisilta”, Ylipelto kertoo.

Kuntoutusviikon aikana on yksilö- ja ryhmätoimintaa. Yksilötapaamisissa asiakas pääsee keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa ja saa tukea henkilökohtaisiin haasteisiinsa, tarpeisiinsa ja tavoitteisiinsa. Ryhmässä käydään keskusteluja erilaisista teemoista, kuten ravitsemus, uni, sosiaalietuudet, arjessa pärjääminen, pienapuvälineet, terveysliikunta, voimavarat ja jaksaminen.

Kuntoutuspäivät kestävät kokonaisuudessaan kuusi tuntia, josta puoli päivää on liikuntaa ja toinen puoli keskustelua. Kuntoutukseen kuuluu erilaisia liikuntalajikokeiluja, kuten sisäcurlingia, keilailua, kuntosalia, vesijumppaa ja kehonhuoltoa. Myös rentoutus on tärkeä osa kuntoutusta. ”Lajikokeiluissa moni on huomannut, että hei minä pystyn tähän! Esimerkiksi sisäcurling on suosittu laji, koska sitä voi pelata kuka vain seisten tai istuen tarvittaessa apuvälineiden kanssa.”

Ylipelto suosittelee kuntoutusjaksoa kaikille sitä harkitseville:

”Yleisesti koetaan, että kuntoutusjaksolta on saatu hyviä keinoja kivunhallintaan ja yleinen vireystila on jakson aikana parantunut. Kuntoutuksessa saa myös mukavan tauon omaan arkeensa ja mahdollisuuden keskittyä vain itseensä. Ei tarvitse huolehtia ruuanlaitosta, vaan voi olla vain.”